Mistä apua kiristykseen, väsymykseen ja stressaantuneelle keholle?

Vuosi alkaa vedellä viimeisiään ja tahti tuntuu kiihtyvän. Kaikki vuoden viimeiset työt pitäisi saada pakettiin ja samaan aikaan valmistella joulua ja ehkä jo miettiä tulevaa vuotta. Rinnasta puristaa, päätä pakottaa ja selkä tuntuu olevan pingottunut äärimmilleen? Väsyttää, mutta iltaisin keho ja mieli käyvät kierroksilla ja nukahtaminen tuntuu mahdottomalta. Kuulostaako tutulta?

 

 

Kun kiristyksen tunne kehossa lisääntyy ja pinna kiristyy entisestään, usein painamme vain yhtä kiivaammin kaasua ja ajattelemme, että survaisemme siitä kiihdytyskaistaa ohi. Olet ehkä hakenut ensi apua kiristyksiin ja kipuihin lääkkeistä, hieronnasta tai muista hoidoista. Haluaisit löytää lääkkeen, joka poistaa samantien kaikki epämiellyttävät tuntemukset tai hoidon, jonka jälkeen olleet jälleen täydessä iskussa?

 

Olet ehkä jo ehtinyt miettiä, mitä uuden vuoden lupauksia teet, jotta olosi olisi parempi ensi vuonna?

 

Stressistä puhutaan paljon ja keskustelu vaikuttaa vain kiihtyneen kuluneen vuoden aikana. Elämänrytmi ja työkulttuuri tuntuvat vain kiihdyttävän tahtia koko ajan, jolloin siitä seuraavasta kuormittuneisuudesta ja kehollisista oireista haluttaisiin vain mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti eroon.

 

Monesti stressiä ajatellaan jonain ulkoisena tekijänä, kuten työpaikan ilmapiiri, ihmissuhteiden haasteena tai talousvaikeuksina. Kuitenkin aina stressireaktio on kehollinen, fysiologinen reaktio, joka ilmenee meillä jokaisella erilaisena. Stressireaktio ja elimistön vireytyminen ovat myös hyviä asioita, jotka auttavat meitä selviytymään haastavista tilanteista. Pitkään jatkuessaan jatkuva ylivireystila vastaavasti ei edistä millään tavalla meidän hyvinvointia.

 

Kehomme pyrkii viestimään meille, milloin olisi aika hiljentää tahtia. Pysähdytkö kuuntelemaan? Tunnistatko oman kehosi merkit siitä, milloin kaasujalkaa olisi hyvä hellittää, ennekuin tuntemukset vahvistuvat?

 

 

Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto säätelee verenkiertoelimien, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virstaelinten toimintoja. Sen sympaattisen osa toimii meillä kaasun tavoin lisäten stressaavassa tilanteessa tai fyysisen rasituksen aikana elimistön suorituskykyä. Stressiin liittyvät oireet ovat kehollisia juuri autonomisen hermoston sympaattisen hermoston aktivoitumisen kautta. Voimakkaasti stressaantuneena tai stressin muuttuessa jopa ahdistuneisuuksi, saatamme tuntea fyysisiä reaktioita kuten sydämen sykkeen tihentymistä, käsien vapinaa, hikoilua, suun kuivumista ja lihasten jännitystä.  Stressaantuneena huomaamme herkemmin ympäristön negatiiviset tai uhkaavat kohteet sekä tulkitsemme asioita ja tilanteita negatiivisten lasien läpi.

 

Stressaantuneena keskittymiskyky saattaa valahtaa minimiin, olo on levoton, keho tuntuu jäykältä, lihaksia kiristää ja kiputuntemukset lisääntyvät. Olemme jatkuvassa toimintavalmiudessa ja ajatus pysähtymisestä tuntuu mahdottomalta.

 

Olet saattanut huomata, miten hieronta tai muu hoito lievittävät oloasi. Muutaman päivän ajan voit taas hengittää ja olosi on asteen verran parempi. Mutta jos jatkat arkeasi samaa rataa, oireet palaavat viikon sisällä uudelleen takaisin. Kehomme reagoi tyypillisesti stressiin jännittyneisyyden lisääntymisellä. Olisiko sinusta hyödyllisempää opetella tunnistamaan omasta kehostasi, miten sinä reagoit, jotta voisit itse vaikuttaa oireiden alkuperäiseen syyhyn sen sijaan, että hoidat oireitta?

 

 

Omaa kehotietoisuutta voi opetella edistämään. On mahdollista oppia tunnistamaan miten oma kehomieli reagoi ja harjoitella keinoja säädellä sitä, niin että oravanpyörä katkeaa. Kyky tunnistaa omaa vireystilan kohoamista tai laskemista ja sen säätelykeinojen harjoittelun avulla oma elämänlaatu voi kasvaa merkittävästi! Valitettavasti tässä ei ole oikotietä, se vaatii harjoittelua. Olen huomannut, että suurin haaste on voitettu jo siinä vaiheessa, kun ollaan valmiita pysähtymään ja kääntämään huomioita omaan kehoon.

 

Työskennellessäni psykofyysisen fysioterapian viitekehyksestä käsin, törmään usein siihen ihmisten virheelliseen käsitykseen, että etuliite psyko tarkoittaa aina mielenterveyden ongelmia. Psykofyysinen viitekehys yhdistää kehon ja mielen, auttaa tunnistamaan oman kehon ja mielen yhteyden toisiinsa ja miten ne toimivat yhteydessä vaikuttaen toinen toisiinsa. Kehotietoisuutta edistävä harjoittelu liikkeen kautta antaa konkreettisia keinoja oman toimintakyvyn edistämiseen. Harjoittelun kautta on mahdollista oppia itse lievittämään lihasjännitystä, rauhoittamaan hengitystä ja lievittämään levottomuutta, jotka kaikki edistävät hyvää oloa,  unenlaatua ja arjen jaksamista.

 

Olisiko näistä joku sellainen asia, jota haluaisit lisätä omassa elämässäsi ensi vuonna? Mitä jos antaisit itsellesi parhaan mahdollisen lupauksen ensi vuodelle ja antaisit itsellesi mahdollisuuden pysähtyä oman kehosi äärelle? Oppisit tuntemaan oman kehosi paremmin ja harjoittelisit keinoja, joilla voit itse vaikuttaa omaan hyvinvointiisi. Tähän minulla ei ole tarjolla yhtä ainoaa oikeaa kikkaa, joka poistaa kaikki ongelmasi hetkessä. Tarjolla on kuitenkin erittäin toimivia keinoja ja harjoitteita, joista saat apua haasteisiin, kun olet valmis kokeilemaan.

 

 

Omalta osaltani tämän tekstin jälkeen pidän blogitaukoa vuodenvaihteen yli, hengähdän ja lataan itsekin omia akkuja. Tammikuussa käynnistyvät jälleen uudet pienryhmät Hyvän Olon Asemalla Jokelassa! En malta odottaa, tulossa jälleen lempeää ja elvyttävää liikettä sekä aivan uutena kehotietoisuutta tukeva yinjooga!

Rauhallista, rentouttavaa joulua ja uutta vuotta!

Marjaana Haverinen